Lohtajan kikkomusiikkijuhlat

Laestadius saarnaa parannusta, mutta kenelle?

Julkaistu: 15.02.2017

Ajattelin seuraavaksi alkaa lähemmin pohtia ”virallisen teosesittelyn” eri puolia. Ensin pari huomiota oopperan aikatasoista ja Laestadiuksen positiosta suhteessa niihin.

Eri aikatasojen käyttäminen taideteoksessa kiinnostaa minua, ja ainakin kolme käytännön esimerkkiä haluan mainita. Bulgakovin romaani Saatana saapuu Moskovaan on tietenkin klassikko, jota ahmin jo opiskeluaikana. Siinä minua hämmästytti ajallisten siirtymien taidokkuus: ne onnistuvat olemaan yhtaikaa äkkivääriä ja luontevia, jollain oudolla tavalla hengittäviä. Bent Srensen on hienoimpia tanskalaisia nykysäveltäjiä. Taannoin näin Kööpenhaminassa hänen oopperansa Under Himlen. Sekin tapahtuu kahdessa ajassa tavalla, jossa oopperalajin taianomaisuus pääsee kukoistamaan. Kun sitten paljon myöhemmin pohdin, mistä kulmasta alkaisin tätä Laestadius-aihetta lähestyä, satuin kuulemaan radiosta katkelman YLEn uudesta kuunnelmaversiosta Tuntemattomasta Sotilaasta. Siinä annettiin nykyajassa elävälle naiselle, feministiseltä vaikuttaneelle tutkijalle tilaisuus päästä suoraan keskusteluyhteyteen Väinö Linnan romaanin jermun kanssa. Kun nainen pääsi esittämään rankkoja kysymyksiä ihmiskaupasta Petroskoissa, sotilas yritti naureskellen, vähätellen ja loukkaantuneenakin sanailla jotain leivästä ja pilluista. Silloin tajusin: jotain tämän tapaista olen etsimässä, muutettavat muuttaen.

Sillä kun Laestadiusta ajattelee, niin ensimmäisenä tulee mieleen rankka sanankäyttö, jolla hän lahjomattomasti ja vaikuttavasti saarnaa kaikkea ympärillään olevaa pahuutta vastaan, ja tuo Kristuksen armon elämää uudistavan voiman yhteisöihinsä. Mutta jos nykyoopperan Laestadius saarnaa 1800-luvun lappalaisille viinan vaaroista ja kaupunkilaisille koreilun turhanaikaisuudesta, niin ketä kiinnostaa? Ei minua ainakaan. Paljon kiinnostavampaa on kysyä, miten Laestadius reagoisi, jos saisi tietää nykylestadiolaisuuden pimeimmistä puolista. Minä arvaan, että hän saarnaisi parannusta, hyvinkin ronskeilla sanankäänteillä, tekopyhille lähimmäisparkojensa häpäisijöille. Ja toisaalta osoittaisi kaiken mahdollisen myötätunnon heidän uhreilleen, kantaisi heidän suruaan, rukoilisi heidän puolestaan. Tämä on minun arvaukseni, ja se konkretisoituu teoksessamme.

Millä perusteella valitsin juuri nämä kolme uskonnon uhria, miksi juuri tällaiset tapaukset? Syy oli yksinkertainen. Oikeus valita oopperalaulajan ammatti tai körttipuoliso sekä lapsen oikeus seksuaaliseen koskemattomuuteen ovat oikeuksia, joista kukaan ihminen ei voi olla kuin yhtä mieltä: niihin kajoaminen on väärin. Listaa voisi jatkaa esimerkiksi sosiaalidemokraattien äänestämisellä, mutta ”kolme” on oopperassa usein hyväksi koettu luku. Kolme kirjettä riittää.
  • Lohtajan seurakunta - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • Kokkolan kaupunki - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • Keski-Pohjanmaan Konservatorio - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • KPK Yhtiöt - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • Opetus- ja kulttuurioministeriö - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • Taiteen edistämiskeskus - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • Kirkkohallitus - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • Suomen ev.lut. kirkko - Kirkkomusiikkijuhlien tukija
  • Bothnia Classic - Kirkkomusiikkijuhlien tukija